Olen viime aikoina törmännyt suorastaan epäilyttävän monta kertaa Raamatun kohtaan, jossa Jeesus kysyy riivatulta mieheltä (tai riivaajalta), että mikä tämän nimi on. Ja juttuhan menee näin Markuksen evankeliumin mukaan:

"He tulivat toiselle puolen järveä Gesaran alueelle. Heti kun Jeesus nousi veneestä, häntä vastaan tuli hautaluolista mies, jossa oli saastainen henki. Mies asusti haudoissa, eikä kukaan pystynyt enää köyttämään eikä kahlehtimaan häntä. Monet kerrat hänet oli kahlehdittu sekä käsistä että jaloista, mutta hän oli särkenyt kahleet ja katkonut käydet, etkä kukaan kyennyt hillitsemään häntä. Kaiket päivät ja yöt hän oleskeli haudoissa ja vuorilla, huusi ja runteli itseään kivillä. Kun hän nyt kaukaa näki Jeesuksen, hän tuli juosten paikalle, heittäytyi maahan hänen eteensä ja huusi kovalla äänellä: "Mitä sinä minusta tahdot, Jeesus, Korkeimman Jumalan poika? Jumalan tähden, älä kiduta minua!" Jeesus näet oli jo käskemässä saastaista henkeä lähtemään miehestä. "Mikä sinun nimesi on?" Jeesus kysyi, ja sai vastauksen "Legioona, sillä meitä on monta." Henget pyysivät ja rukoilivat, ettei Jeesus ajaisi niitä pois siltä seudulta." 

Tuo kursivoitu kohta on tullut vastaan elokuvissa, Shakespearen näytelmissä ja Internetissä viime päivinä melko monesti, ja viime yönäkin heräsin neljän maissa ja päässä oli vain yksi ajatus..."Legion, for we are many". Jänskää. Kun jonkin asian havahtuu huomaamaan, niin se pulpahtelee esiin vähän sieltä sun täältä. Tämä on ainoa selitys tälle, onhan? ;)